Taideyhdistys Ars Nova perustettiin 6.11.1967 Savonlinnassa ravintola Riossa, nykyisessä Majakassa. Kokouksen koollekutsujana toimi savonlinnanlainen taiteilija Kalevi Pyykönen. Muita asiasta kiinnostuneita taiteilijoita olivat Carl Forsberg, Kalle Lähdesmäki, Leo Syvänen, Paavo Pelvo, Esko Aspivaara, Viktor Teronen, Jaakko Karvanen sekä Olli Palomäki. Nimiehdotuksia taideyhdistykselle olivat Ryhmä Okra, Ryhmä -67, Kuvataiteilijat sekä Ryhmä 19. Yhdistys rekisteröitiin 29.3.1968 nimellä Ars Nova. 

Yhdistyksen pitkäaikaisina puheenjohtajina ovat toimineet Carl Forsbergin ohella Kalevi Pyykönen, joka alkuvuosina pitkään toimi myös yhdistyksen sihteerinä, Paavo Pelvo ja Ensio Onnukka. 1996-2000 puheenjohtajan tehtäviä hoisi savonlinnanlainen Raimo Paajanen. Tällä hetkellä puheenjohtajan tehtäviä hoitaa kuvataiteilija Timo Kukkola Kerimäeltä. Sihteerit ovat yhdistyksessä vaihtuneet useammin. Kynänvarressa on ollut sekä miehiä, että naisia. Sihteerinä ovat toimineet mm. Kaija-Leena Hänninen, Käpy Tarus, Seija Peippo ja Tarja Lessig. Tällä hetkellä sihteerinä toimii Kirsimaria E. Törönen-Ripatti. Hilkka Kapanen on vuosikausia hoitanut yhdistyksen raha-asioita. Tällä hetkellä rahastonhoitajana toimii sihteeri.

Vuosien varrella Ars Nova on ollut mukana aloitteentekijänä monissa merkittävissä kulttuurihankkeissa Savonlinnassa. 1970-luvulla yhdistys ymmärsi Riihisaaren makasiinin arvon näyttelytiloina. Makasiinin yläkertaan kunnostettiin kaupungin avustuksella talkoovoimin taidenäyttelyyn sopivat tilat. 1970-luvulla järjestettiin useita taidenäyttelyitä, joissa olivat esillä sen ajan nimekkäimmät nuoremman polven taiteilijat. "Vanhaan hyvään aikaan" yhdistyksellä oli useamman vuoden ajan oma galleria Linnankatu 25:ssä. Vähitellen taloudellinen tilanne kävi kuitenkin kestämättömäksi toiminnan yllauml;pitämiseen. Työtiloja yhdistyksellä on ollut Hopearannan vanhainkodissa, Galleria Putkan tiloissa sekä nykyisin Puistokadun koululla. 

Näyttelytoiminta on yhdistyksen ydin. Joka vuosi järjestetään jurytetty vuosinäyttely. Ensimmäisen näyttelynsä yhdistys järjesti Savonlinnan kaupunginkirjastossa 26.11.-3.12.1967.  Riihisaaren ohella näyttelytiloina ovat toimineet mm. Puikkari,Savonlinnan taidemuseo, Galleria Putka, Olavinlinna sekä entinen elokuvateatteri Linnanhovi. Näyttelyitä on myös mm. Turussa, Lapinlahdella, sekä ystävyyskaupungeissa Silkeborgissa (Tanska) ja Kalmarissa (Ruotsi). 

Mahdollisuuksien mukaan yhdistys on pyrkinyt järjestämään kursseja ja koulutusta jäsenistölleen. Yhteistyökumppanina on ollut mm. Itäisten läänien kuvataidetyöryhmä. Arsnovalaisia on ollut opissa Savonlinnassa, Joensuussa ja Kuopiossa. Yhteisillä opintomatkoilla on tutustuttu entisen Leningradin (nyk. Pietari) taideaarteisiin, Tallinnan kulttuuritarjontaan sekä käyty Tukholmassa Munchin taidenäyttelyssä. Lihavimpina vuosina pystyttiin jakamaan stipendejä, joilla itse kukin saattoi käydä tutustumassa taiteeseen tai ostaa tarvikkeita. Ne ajat ovat tällä hetkellä kaukaista historiaa, entistä nousukautta. Nyt jylläävät (erityisesti kulttuurialoilla) niukkuus ja tarkanmarkan (tai euron!) ajat. 

Jo 1970-luvulla yhdistys ajoi taidemuseon perustamista Savonlinnaan. Entisen kauppahallin jäädessä tyhjilleen Olavinkatu 40:ssä Ars Nova järjesti tiloissa taidenäyttelyn. Nykyisinhän tiloissa sijaitsee Savonlinnan taidemuseo. 1970-luvun alussa kaupunkiin perustettiin yhdistyksen toimesta myös artoteekki l. taidelainaamo, joka myöhemmin lakkautettiin vähentyneen kysynnän vuoksi. Yhdistys on myös vaikuttanut Savonlinnan kaupungin taidehankintoihin kirjelmöimällä päättäjiä hankkimaan taidetta oman paikkakunnan taiteilijoilta. 

Rahanhankinta on kimurantti homma. Mitähän toiminnasta olisi tullut ilman Savonlinnan kaupungin ja Etelä-Savon taidetoimikunnan vuosittaista tukea? Jäsenmaksuilla kerätään osa tuloista 
(v.2004 25 € jäsen). Jäsenmaksua vastaan jokaiselle jäsenelle kopsahtaa postiluukusta "Taiteilija"-lehti. Ilman jäsenten talkootyötä moni asia ja näyttely olisi saattanut jopa jäädä tekemättä. 

Alkuaikoina Jäsenistö oli pääosin Savonlinnasta. Muuttoliikkeen myötä nykyjäsenistö on levittäytynyt ympäri Suomen, muutonkaan vuoksi ei ole haluttu luopua yhdistyksen jäsenyydestä. Jäseniä tulee runsaasti lähiseuduilta, kuten Rantasalmelta, Putikosta, Punkaharjulta sekä Kerimäeltä. Jäseniä on myös mm. Turussa, Jyväskylässä sekä Porvoossa. Useita valtakunnallisesti tunnettuja taiteilijoita on kuulunut  mainittakoon mm. Juha Sääski, Leena Luostarinen sekä Kari Caven. 

Ars Novan jäseneksi voi hakea, kun on päässyt kaksi kertaa yhdistyksen jurytettyyn näyttelyyn; toisen näyttelyn voi korvata myös osallistumalla valtakunnalliseen tai alueelliseen taidenäyttelyyn. Viime vuosina teosten tarjonta näyttelyihin on huomattavasti lisääntynyt: esimerkiksi vuosinäyttelyyn 2001 otettiin vain kolmannes tarjotuista töistä. 

Vähäinen merkitys ei ole myöskään sillä, että Savonlinnassa on Pohjoismaiden ensimmäinen taidelukio - yhtä vanha kuin yhdistyksemme. Monet nykytaiteilijat ovat Taidelukion kasvatteja ja aikoinaan myös Ars Novan jäseniä. On siis voitu tarjota taiteilijoille eräänlaista kasvualustaa ja näytönpaikan mahdollisuuksia. 

Yhdistyksenä Ars Nova kuuluu valtakunnalliseen Suomen kuvataidejärjestön liittoon. Näin jokainen ars novalainen on mukana koko maan kattavassa toiminnassa. 

Ars Nova ry kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan ja katsoo edellleenkin olevansa vähintään yhtä tarpeellinen kuin aikaisemminkin taiteen ja kulttuurin alaan kuuluvissa asioissa. 

Tiedot koostanut Titta Luomanmäki vanhoista asiapapereista sekä Kaija-Leena Hännisen ja Ensio Onnukan antamista  kirjallisista ja suullisista muisteloista.